Vaeltajat

Tapasimme reissullamme useita mielenkiitoisia henkilöitä. Voi sanoa, että lähes kaikilla oli reissaamiseen oikea asenne ja heidän kanssaan tuli hyvin juttuun. Vaikka joidenkin kanssa oli kieliongelmia, niin aina tavatessamme moikkasimme iloisina.
Koska tällä reitillä ei ole läheskään niin paljon majataloja kuin suosituimmilla reiteillä, niin käy luonnostaan niin, että monet naamat tulevat tutuiksi; nukutaan samoissa paikoissa ja vaelletaan samoja reittejä. Tämä on oikein mielenkiintoista, sillä matkalla on helppo tehdä sinunkaupat ja kertoa molemminpuolin omasta elämästään ja kokemuksistaan.
Olemme tähän keränneet tietoja mielenkiintoisimmista kohtaamistamme henkilöistä.

Beate (BT)
51-v saksalainen nainen, jonka kanssa vaelsimme lähes koko matkan Güemesiin saakka. Erittäin sympaattinen ja ystävällinen henkilö. Hänelle kävi valitettavasti tapaturma, kun hän kaatui epätasaisella pientareella ja loukkasi leukansa ja ehkä pahiten itseluottamuksensa eikä päässyt päämääräänsä Santarderiin. Toimii psykoterapeuttina.

Pietro
20-italialainen nuorimies, joka oli hyvin huomaavainen ja empaattinen muita kohtaan. Käveli aluksi francescana reittiä Ranskasta alkaen, mutta koska reitillä oli niin vähän kulkijoita, niin otti junan Iruniin ja lähti kulkemaan uudestaan sieltä. Kuljimme alku- ja keskimatkan hänen kanssaan. Hän jopa kerran teki italialaista pastaa meille (6 henkeä). Opiskelee lääkäriksi.

Tote
Nuori espanjalaismies (ehkä 30-v), joka oli kanssamme keskimatkan. Oli todellinen kieli- ja seuramies ja oli aina valmis selittämään miksi asiat Espanjassa ovat miten ovat. Kova kuorsaamaan, mutta huomaavaisena ihmisenä oli, mahdollisuuksien mukaan, poissa makuutiloista klo 23 saakka, jotta muilla oli mahdollisuus nukahtaa. Tuntee politiikan ja kirkonasiat, mitkä molemmat ovat täällä tärkeitä. Piti pitkän ”luennon” nykyespanjan poliittisesta tilanteesta, jännitteistä eri aluiden kesken ja itsenäisyyspyrkimyksistä. Vaikka ulospäin tilanne näyttää rauhoittuneen (ei enää murhia ja pommi-iskuja), niin sisäisesti tilanne on edelleen hyvin kireä ja ihmisiä uhkaillaan, pakotetaan muuttamaan pois tietyiltä alueilta ja esim. estetään menemästä äänestämään. Turistina ollessa on täysin tietämätön näistä asioista, sillä ne eivät mitenkään näy päällepäin.

Lena
Vajaa 30-v ukrainalainen neitokainen. Oli kanssamme alkumatkan. Puhui venäjän lisäksi sujuvaa englantia, saksaa ja italiaa. Hänellä oli mukanaan vain sandaalit, joilla pystyi kapuamaan jopa jyrkät rinteet.

Eugen
51-vuotias isokokoinen saksalaismies, joka aluksi vaikutti hyvin epäsosiaaliselta, mutta osoittautui kuitenkin kelpo seuramieheksi, vaikkakin hyvin eriskummalliseksi. Pitää kaksi lomaa vuodessa: toisen vaimon kanssa ja toisen pitemmän itsekseen. Kirjoitti ensimmäisestä caminostaan kirjan ”Älä tervehdi kyläkoiria” omakustanteena, koska vaimo halusi tietää mitä mies tekee matkoillaan. Kirjan nimi tulee siitä, että lähes joka talossa on vähintään yksi koira ja useat haukkuvat ohikulkijoita. Nyt hän oli tekemässä uutta kirjaa, jonka päähenkilö olisi Beate, mutta myös me olisimme mukana tarinassa. Nyt se ei olisi dokumentti, vaan miehen hämärässä mielessä syntyneitä kuvitelmia. Joka ilta hän kirjoitteli jotain muistiin ja mutisi ja naureskeli ääneen. Pystyi juomaan kaksi pulloa viiniä yhdellä istumalla. Kuljeskeli aina muovipussin kanssa, jossa oli eväitä ja useita oluttölkkejä. Kova kuorsaamaan ja siksi monet pelkäsivät saada hänet huonetoverikseen.

Jätesäkkimies
78-vuotias ruotsalaismies, joka oli kuudennella caminoreissullaan. Osasi hyvin monia kieliä ja nuorempana puhui jopa suomea. Nimitimme häntä jätesäkkimieheksi, koska hänen rinkkansa muistutti sadesuojan kanssa ilmielävästi täynnä olevaa jätesäkkiä. Kulki meidän kanssamme alkumatkasta, mutta sen jälkeen emme häntä enään nähneet, vaikka hänen kävelyvauhtinsa oli vastaavaa meidän kanssamme. Kuulimme myöhemmin, että hän oli kaatunut ja loukannut selkänsä. Hän oli yrittänyt vielä jatkaa matkaa, mutta oli kulkenut hyvin vinossa. Todennäköisesti hän oli keskeyttänyt matkan.

Maria
50-v skottinainen. Oli eronnut miehestään, myynyt koko omaisuutensa ja kuljeskeli nyt pitkin maailmaa. Aiemmin oli kierrellyt aasiassa, mutta oli nyt siirtynyt eurooppaan ja enimmäkseen Espanjaan. Oikein mukava persoona, joka selvästi oli tottunut reissaamiseen.

Wendy
Ehkä 65-vuotias amerikkalainen, joka oli tullut vietailemaan sukulaistensa luona Skotlannissa, ja päättänyt samalla tehdä caminoreissun. Oli asunut Unkarissa, Meksikossa ja viimeksi muuttanut Arizonaan.

Susanna ja Ole
Iäkäs tanskalaispariskunta, joka oikeassa elämässään ei kuitenkaan ollut naimisissa eivätkä edes asuneet lähekkäin. Olella oli mukanaan kitara ja hän soitteli sitä majapaikoissa. Olivat hyvin kokeneita reissaajia.